Helsingin Jyryn melonta 1950- ja 1960-luvuilla
Jokien, järvien ja merien rantamilla

Uljas venekokoelma Jyryn melontamajalla. Tämä melontaharrastajien "mekka" sijaitsee Oulunkylässä Vantaan rannalla.
Melojien matkassa Vantaalla ja ulkomailla
KULUNEEN KYMMENVUOTISKAUDEN merkittävimmäksi tapahtumaksi toimintamme kannalta muodostui oman kanoottivajan rakentaminen Oulunkylään Vantaan varrelle lähelle Herttuaniemen rautatiesiltaa, josta oli vuokrattu kaupungilta tontti tätä tarkoitusta silmälläpitäen, kertoi melontajaoston puheenjohtaja Albert Moll. - Tämä tehtävä lankesi vuoden l952 vuosikokouksessa valitulle melontajaostolle, jonka puheenjohtajana oli silloin Severi Laine.Hämeenlinnasta Vantaalle
- Saimme ostettua puolustusministeriöltä sitä tarkoitusta varten parakin. Tammikuussa 1952 olivat jyryläiset kahtena peräkkäisenä sunnuntaina talkootöissä Hämeenlinnassa ja niin saatiin parakki puretuksi ja lastatuksi rautatievaunuihin. Lisäksi tuotiin kummallakin kerralla Aarne Oksasen kuorma-autolla rakennustarpeita Oulunkylään kanoottivajan tontille Samanlaiset talkoot jouduttiin sitten pitämään Oulunkylässä parakkien tultua sinne. Työ oli hauskaa, talkooväkeäkin oli tarpeeksi, mutta kyllä riitti työtäkin, kun lunta oli parahiksi satanut puolisen metriä!Heinäkuussa vesikattoon
- Rakennustyöt edistyivät varsin hyvin ja jo heinäknussa samana vuonna oli vaja vesikatossa. Kun sitten toimiessani melonnan olympiatoimikunnan sihteerinä Helsingin olympiakisoissa, neuvostoliittolaiset ja tshekkoslovakialaiset melojat tekivät tutustumisretken rakenteilla olevaan majaamme, oli meillä vaja vesikatossa. Rakennustöiden kestäessä sattui kesäkuussa valitettava tapaturma, kun tarmokas rakennusmestarimme Martti Sipponen hukkui vajan läheisyyteen uintimatkallaan töiden lomassa. Venne Helinin hoitaessa sitten rakennustöitä, saatiin maja vesikattoon heinäkuun l5 päivään mennessä. Hänen ja Martti Sipposen lisäksi on talkoolaisista ennen kaikkea mainittava Emerik Rosilo sekä jo mainittu Aarne Oksanen, jonka kuorma-auto oli aina tarvittaessa käytössämme.Toiminta tuloksellisemmaksi
Kanoottivaja on sittemmin muodostunut Jyryn melojien keskeiseksi kokoontumispaikaksi, ja toiminta sen avulla muodostui tuloksellisemmaksi. Seuran jäsenille ja muillekin asiasta kiinnostuneille on vuokrattu kanootteja. Monet näin mukaan tulleista ovat sittemmin liittyneet seuramme jäseniksi ja heistä tulee ehkä nousemaan lähivuosina Jyrylle uusi melojakaarti. Majan valmistuttua rakennettiin heti seuraavana vuonna ponttoonilaituri Vantaaseen. Useana vuonna on seuramme järjestänyt Vantaalla piirin ja jopa TULnkin mestaruuskilpailuja. Ja omat melojamme ovat kilpailleet eri puolilla maata kohtalaisella menestyksellä. Melonnan kultaisia, hopeisia ja pronssisia kuntoisuusmerkkejä on suoritettu yhteensä 75 kappaletta.Retkeilyä Suomessa ja Saksassa
- Vuosien aikana ovat melojamme sitäpaitsi osallistuneet useihin pidempiinkin melontaretkiin. TULn retkeilymelontakilpailuissa l953 saavuttivat melojamme R. Mäkelä ja R. Johtonen kolmannen sijan meloen sisäjärvillämme 115 km:n matkan. Ensi kertaa osallistuivat seuramme retkeilymelojat ulkomaiselle retkelle vuonna 1959, jolloin heinä-elokuun vaihteessa osallistuttiin 130 km:n pituiselle melontaretkelle Saksan Demokraattisessa Tasavallassa. Matka tehtiin kaksikkokanooteilla välillä Sömmerda-Weissenfels ja mukana olivat A. Moll - R. Lehtinen, T. Lahkela - R. Moll ja J. Borg - E. Nurminen. Retki päättyi suurenmoisille Leipzigin urheilujuhlille. Liiton senvuotisissa melontaretkeilykilpailuissa saavuttivat jyryläiset sinä vuonna ensimmäisen, toisen ja kolmannen palkinnon. Vastavuoroon saapuivat saksalaiset melojat seuraavana vuonna Suomeen TULn vieraiksi. Vieraita oli kaikkiaan yhdeksän ja he olivat seuramme vieraina Oulunkylässä kanoottivajallamme pitkän retken päätteeksi. Retki alkoi Turusta, josta melottiin Raumalle meritse. Raumalta saavuttiin junalla Tikkurilaan, josta melottiin taas Oulunkylään. Matkaa ja mieliinpainuvia elämyksiä kertyi tälläkin 171 km:n melontapaipaleella paljon. Vuosittain on melontakauden loppupuolella tehty Vantaalla yhteinen melontaretki. Joskus on viety kanootit autolla Vantaankylään, josta on melottu myötävirtaan. Joskus on melottu majalta Ruutinkoskelle ja takaisin tai Tikkurilaan ja takaisin Oulunkylään. Nämä retket ovat olleet ikäänkuin katselmuksia, joissa melojaimme taito ja kokemukset ovat tulleet näkyviin. Retkellemme Tikkurilaan elokuussa 1961 osallistui 17 melojaa, ioista nuorimmat olivat 11-vuotiaita. Kaikki jaksoivat kuitenkin meloa loppuun asti, vaikka taivalta kertyi kullekin noin 28 km.Seuraotteluita ja melontaretkiä
- Viime vuosina on ohjelmassa ollut myös seuraotteluja. Vuonna 1960 kohtasimme Airisto-Melojat ja ottelu päättyi tasapisteisiin voiton mennessä kuitenkin Turkuun 9 lajivoiton perusteella Jyryn 4 lajivoittoa vastaan. Vuoden 1961 heinäkuussa suoritettiin seuraottelu Kööpenhaminassa Lyngbyn kanoottiklubin kanssa. Matkalla olivat mukana A. Moll, T. Pelli, T. Wikström, Reino ja Risto Moll, E. Eronen, T. Salomaa, U. Niemi ja J. Malin. Seuraottelun voittivat tanskalaiset pistein 140 - 70. Samalla matkalla osallistuivat poikamme myös Baksvärdin järvellä pidettyihin suuriin kansainvälisiin kilpailuihin, joissa oli osanottajia useista maista.
Vuoden 1961 kesällä vierailivat jyryläiset Tanskassa, jossa suoritettiin seuraottelu Lyngbyn kanoottiklubin kanssa. Matkan aikana kokeiltiin tällaista isäntien kanadalaista.
Mestaruuksia ja suunnitelmia
Kuluneena 10-vuotiskautena ovat melojamme saavuttaneet 16 TULn mestaruutta, mitalisijoituksia TULn liittojuhlakilpailuissa ja myös SM-kisoissa. Vuoden 1961 TULn mestaruuskilpailuissa Tampereella saavuttivat jyryläiset kolme mestaruutta. Piirin mestaruuksia Vantaalla tuli samana vuonna viisi. Piirin toimiessa isäntänä on majallamme pidetty melontakurssit sekä vuonna 1960 että 1961. Ne ovat olleet erittäin onnistuneet ja kehittäneet nuorten melojaimme taitoa edessäolevia kilpailuja varten. Vuoden 1962 suunnitelmiin kuuluu mm. seuraottelun suorittaminen Vantaalla kööpenhaminalaisen Lyngbyn kanoottiklubin kanssa seuramme 60-vuotisjuhlan merkeissä. Seuramme on hankkinut melontakauden päätyttyä uuden tanskalaisen K-2 kilpailukanootin Ribelle, jonka toivotaan antavan innostusta ia toimintatarmoa tuleville kilpailukausille.Kirjoitus kuvineen on julkaistu aiemmin Helsingin Jyryn 60-vuotisjuhlalehdessä ja siinä kerrotaan Jyryn melojien toiminnasta 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa.